slice

Tyrwään Seudun Zetoristit – Sätkätystä jo vuodesta 2006

Lähdetääs käymään Zetoreilla Rovaniemen markkinoilla totesi Tuomisen Mape minulle joskus muutama vuosi takaperin. Tuolloin koko asia vaikutti lähinnä vitsiltä vaikka olimmehan Mapen kanssa jo aiemmin käyneet kaksvitosilla Zetoreilla ajamalla Nauvossa ja tulleet takaisinkin. Tällöin kyseessä oli Tyrwään Zetoristien retki saaristoon vaikka mainittakoon tässä että muut retkelle osallistujat toivat traktorit silloin Appun lavetilla Paraisille valmiiksi, joten tämän porukan osalta itse Zetoreilla ajettu osuus muistutti lähinnä postilaatikolla käyntiä.

Aikaa kului ja satuimme jälleen Mapen kanssa samoihin juhliin, jossa taas otettiin puheeksi tuo Rovaniemen reissu. Aivan selvin päin kun emme juhlien luonteen vuoksi sillä kertaa olleet, niin löimme siinä boolijonossa oikein kättä päälle, että 2016 kesällä tempaistaan ja ajetaan Zetoreilla Rovaniemelle ja takaisin. Muutamia innokkaita ilmoittautui mukaan jo tuona iltana ja retken suunnittelu saattoi alkaa.

Hypätään ajassa vuosi eteenpäin, jolloin elettiin jo kevättalvea 2016. Lähtijöiden joukko oli vakiintunut kuuteen kuljettajaan ja Zetoriin, joiden kimpussa noina aikoina vierähti tunti jos toinenkin. Vaihdelaatikoita laakeroitiin ja renkaita potkittiin. Lähes kaikki mitä traktorista vain voi hajota käytiin läpi ja huollettiin.

Hyvissä ajoin ennen retkeä perustetut facebooksivut kertoivat ennakkotunnelmia tallien perukoilta ja antoivat muutenkin infoa retkemme tulevasta aikataulusta ja reitistä. Nettiä selailevat ilmeisesti myöskin Tsekeissä koska Zetorin tehtaalta tuli yhteydenotto, jossa kyselivät tarkkaan retken kulkua ja olivat kovin kiinnostuneita asiasta. Saimme ennen retkeä postissa ison laatikon Zetorin tehtaalta joka sisälsi paitoja ja lippiksiä koko porukalle ja lisäksi vielä muita mainostuotteita, kuten pari isoa lippua.

30.7. lauantaina koitti vihdoin lähtöpäivä ja kokoonnuimme aamulla puoli kuuden maissa Roismalaan Def Dinerille. Zetorit oli jo illalla tankattu ja huoltoauto pakattu täyteen kaikkea mahdollista varaosaa. Varaosasetin kattavuutta kuvaa hyvin se, että mukana oli moottorinkin osia aina männistä ja sylinteriputkista lähtien.

Kari R 6

Runsas joukko asiasta kiinnostunutta yleisöä oli kokoontunut aamutuimaan lähettämään meidät matkaan.

Kytkimet nostettiin tarkasti kello kuusi ja paukutus kohti pohjoista alkoi.

Ensimmäinen etappi oli Kurussa, jonne olimme sopineet saapuvamme yhdeksältä antamaan haastattelua Ylen radiolähetykseen.

Aikataulu piti lähes minuutilleen ja kympin maissa jatkoimme matkaa Kurusta kohti Virtoja.

Kari R 3

Savua ja taas savua näkyi taivaan rannassa, kun kuusi Zetoria jyskytti tasaista 36 km tuntivauhtia kohti Evijärveä, jossa meillä oli ensimmäinen majapaikka varattuna. Paikka oli maalaiskartano Puustelli, jossa iltapalan ja saunan päätteeksi saimme nukkua vanhan navetan ylisillä, joka oli muutettu majoitus käyttöön sopivaksi. Kilometrejä oli jo takana 286.

Aamulla kahdeksan maissa runsaan ja maistuvan aamiaisen nautittuamme jatkoimme matkaa kohti Oulua poikkeillen aina tarpeen tullen joko kuselle, syömään tai tankkaamaan. Zetorin kulutus vakiintui vajaaseen viiteen litraan tunnissa, joten täyttä päivää ei pystynyt yhdellä tankilla ajamaan.

Sunnuntai-iltana saavuimme sateen piiskatessa Iin silloille, joka on leirintäalue Ii:ssä muutaman kymmenen kilometriä Oulusta pohjoiseen.

Jälleen toistuivat samat rituaalit saunomisen ja makkaran paiston merkeissä ja retkikuulumisia facebookkiin päivitellessä. Leirintäalueen sauna oli lievästi sanottuna heikossa kunnossa, sillä istuessamme jo lauteilla paukkasi Janne vielä viimeisenä ovesta sisään niin vauhdikkaasti että kaikki oven karmin listat tipahtivat lattialle.

Maanantaiaamuna starttasimme kohti Rovaniemeä, jonne matkaa tässä vaiheessa oli enää reilu parisataa kilometriä. Perille kohteeseen saavuimme illalla hyvissä ajoin ja majoituimme Ounastunturin juurella sijaitsevaan Chalet Hotel Rovaniemen Mökkikylään. Kaikki oli tähän mennessä mennyt paremmin mitä osasimme odottaa ja huoltoukotkin myhäilivät tyytyväisinä, sillä heidän ei ollut vielä tarvinnut liata kertaakaan käsiään.

Kari R 5

Rovaniemellä vietimme pari päivää aikaa käyden mm. napapiirillä ja joulupukin maassa, jossa heitimmekin joulupukin kanssa ylävitoset aivan kuten oli reissuun lähtiessä ollut puhetta.

Sauna tietenkin lämmitettiin molempina iltoina ja koska Appun kanssa ollaan sen verta vaativia, ettei ihan kuka tahansa kelpaa meille selänpesijäksi, niin piti ihan omat rouvat tilata Tyrväältä tätä hommaa suorittamaan.

Keskiviikkoaamun valjetessa oli aika pakata kapsäkit takaisin Zetorien vetovarsissa oleviin laatikoihin ja kääntää Nokian kolmiripaiset kohti etelää. Matka kohti Kemiä alkoi pikku tihkusateessa mutta kolmisenkymmentä kilometriä myöhemmin taivas suorastaan repesi ja vettä tuli niin kuin saavista kaataen. Olihan lähteissä puettu jo sadevehkeet päälle, mutta naamaa tuo vesisade piiskasi siihen malliin, että oli pakko ajaa lasit silmillä. Kemin ja Simon kautta pudottelimme Ouluun ja vielä ohikin ja saavuimme illaksi Kempeleen hotelli Pohjankievariin.

Ajoitus osui sinänsä nappiin että kello oli jo yli kuuden, kun ajoimme Oulun keskustan läpi, jolloin pahin työmatkaliikenne oli jo rauhoittunut.

Jälleen hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme torstaina ajamaan kohti pohjanmaata ja Alajärveä, jossa oli tarkoitus viettää retken viimeinen yö. Matkaa alajärvelle oli 280 km, joten ylimääräisiin lepotaukoihin ei ollut juuri varaa. Matkaa taitettiin taaskin melko sateisessa säässä, mutta paistoi se aurinkokin sentään välillä. Kaustisilla poikkesimme huoltikselle syömään ja tästä lähtiessämme satoi taas oikein kunnolla.

Kari R 7

Huput vedettiin jälleen piukalle ja lähdettiin baanalle. Kohteena oli nyt Käpyniemen lomakylä Houskossa joka sijaitsee alajärven kupeessa.

Kaustisilta lähtiessä tulin nostaneeksi kytkimen niin tulisesti, että Tarmo ja Raimo jäivät huoltiksen pihaan vielä ihmettelemään sillä seurauksella, että he lähtivät Kaustisten liikenneympyrästä epähuomiossa kohti Evijärveä muun porukan suunnistaessa Vetelin suuntaan. Muutaman pysähdyksen ja hämmentyneen puhelun jälkeen ajoimme eri porukoissa kohti Houskoa Tarmon ja Raimon koukkiessa menomatkalla jääneitä tavaroita Evijärven maalaiskartano Puustellista. Olivat siellä kuulemma oikein kahvitkin saaneet ja sillä sitten kerskuivat, kun tunnin verran meidän jälkeemme saapuivat Käpyniemeen.

Jannen Zetorin etupyörä oli alkanut vipottaa juuri ennen saapumistamme lomakylään ja perillä saimme todeta, että renkaan kudokset olivat pettäneet vetäen renkaan kieroon.

Huoltoautosta löytyi onneksi uudet renkaat, jotka seuraavana aamuna huollon edustajien toimesta sujahtivat paikoilleen.

Perjantaiaamu valkeni pilvisenä ja valmistauduimme viimeiseen ajopäivään. Osa varusteista, kuten penkin päälliset olivat saunan lauteilla kuivumassa yli yön, joten lähtiessä olikin mukava istahtaa valmiiksi lämpimälle istuimelle. Kotiin oli matkaa 220 kilometriä, joten hieman edeltäjiään helpompi päivä oli tiedossa. Matkaa taitettiin Ähtärin kautta Virroille ja edelleen kohti Kurua ja Ylöjärveä, jossa pidimme viimeisen tankkaustauon ja söimme odotettuakin isommat makkaraperunat mieheen.

Vielä kerran oli puettava sadevarustus, kun lähdimme ajamaan kohti Viljakkalaa kiihtyvässä vesisateessa. Sade saatteli meidät aina Hämeenkyröön asti ja vasta Häijäässä alkoi taivas näyttää selkenemisen merkkejä.

Kari R 9

Ennakkovaroitus saapumisestamme oli kotopuoleen annettu ja tiedossa oli, että jonkinlainen vastaanottoseremonia Deffille on suunnitteilla. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun saavuimme seitsemän maissa perille ja koko Def Dinerin piha pullisteli ihmisiä, jotka taputtaen toivottivat miehet Zetoreineen tervetulleeksi takaisin kotiin. Saimmepa oikein samppanjapullonkin, joka sitten piti avata ja ruiskuttaa pitkin poikin autourheilumaailmasta tunnetulla tavalla. Heti traktorin pukilta päästyämme me kuskit kättelimme toinen toisemme ja onnittelimme toisiamme kaikin puolin onnistuneesta matkasta Huollon edustajien panosta unohtamatta.

Tyrvää Rovaniemi Tourilla mukana olivat allekirjoittaneen lisäksi:

Tarmo Pihlajamäki Huittisista

Raimo Jaatinen Huittisista

Mape Tuominen Kiikasta

Appu Haapaniemi Tyrväältä sekä

Janne Ahonen Pälkäneeltä

Huollosta vastasivat Juha Haapamäki Tyrväältä ja Seppo Kiuru Ylöjärveltä. He hoitivat tienpäällä tapahtuvat tankkaukset ja hikikarpalot otsalla odottivat, että koska ensimmäinen Zetori antautuu ja he joutuvat töihin. Mutta ei. Kaikki Zetorit kestivät retken koettelemukset loppuun asti ja ainoat tehdyt korjaukset olivat yhden renkaan vaihdon lisäksi Rovaniemellä suoritettu Jannen Zetorin pakoputken revenneen sauman hitsaus.

Matkaa Zetoreille kertyi tällä reissulla noin 1700 km

Polttoainetta retken aikana kului yhteensä 1800 litraa ja moottoriöljyä noin 10 litraa, sekä patruunallinen vaseliinia.

Tästä onnistuneesta pohjoisen valloituksesta saimme heti uusia ideoita mahdollisista tulevista matkakohteista, mutta jääköön ne tässä vaiheessa vielä salaisuudeksi.

Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia, jotka olivat mukana tukemassa retkeämme ja erityinen kiitos kuuluu kaikille tourille osallistuneille kuskeille ja huollon edustajille. Hauskempaa matkaseuraa tuskin on olemassa.

Veijo Saari

Kuvat: Kari Ruusunen

DMC Firewall is developed by Dean Marshall Consultancy Ltd