• Otetaan iso, syvä uunin paistopelti, voidellaan se laadukkaalla, runsaalla meijerivoilla hyvin.

• Kuoritaan n. 10 kohtalaisen isoa perunaa ja ne viipaloidaan pellille tasaiseksi kerrokseksi.

• Runsassilavaista possunkylkeä pilkotaan perunaviipaleidenpäälle tasaisesti kauttaaltaan pellille, ei umpikanneksi. Noin 400 grammaa riittää. Vaihtoehtoisesti myös karjalanpaisti käy, vain hieman pienemmäksi vielä pilkottuna.

• Valmistetaan n. 1,5 litraan maitoa notkeahko lättytaikina, jossa on 4 kananmunaa, 4 tl. suolaa, ja vehnäjauhoja sopivasti. (Jokainen hallitsee lättytaikinan). Vatkataan vimmatusti ja kaadetaan pellillä olevien perunain ja lihan päälle, niin että nämä peittyvät taikinaan. Tämän jälkeen pelti työnnetään 210 asteiseen uuniin, jossa eines saa muhia uunin ominaisuuksista riippuen 1 tunti 20 minuuttia - 1 tunti 30 minuuttia, kuitenkin niin, että pinta tulee hyvin paistuneen ruskeaksi. Hieman sallitaan vaaleitakin kohtia, mutta yleisväri on tuo ruskea, kypsä väri. Peruna ehtii kypsyä täysin tuossa ajassa ja karjalanpaistikin pieneksi paloiteltuna

• Suolaa älkää ihmetelkö, sillä suolaton liha ja perunat tasaavat taikinan runsaan suolan uunissa paiston yhteydessä.

• Kropsu on valmis syötäväksi heti uunista otettuna, mutta Zetori-kuskeilla se on eväänä helppo. Paloitellaan vain sopiviin osapaloihin ja salkkuun oikealle puolelle tasauspyörästönlukon varteen ja maitopullot ja termari kahvia valmiiksi kermattuna, niin keskeytymätön matka saa alkaa. Tuote on niin vankkaa että sen pystyy syömään matkan aikana aivan sormistaankin, ilman ruokailuvälineitä.

• Ja huomatkaa evään monipuolisuus hyvinkäsiteltävässä muodossa: Ruoasta löytyy vilja, peruna, liha, rasva ja maitokin, ynnä kananmuna. Aikanaan Osuusteurastamo Itikka mainosti täällä Pohjanmaalla: Pyydän näin lupaa siteerata tuota lausetta, jonka kauhavalainen Kalevi Haapoja vanhanajan matkustaja-vaunussa istuen 1960-luvun lopulla totesi avoimen eväsaskin äärellä: "Evähistä näköö, mistä miäs kotoosin on"!

Hyviä ruokahetkiä kaikille Tyrwään Zetoristeille ja toki sivujen lukijoille kautta maan.

Tervehtien,

Matti Hirvilammi

(ja nyt ylistarolaiseen sienimetsään)