Viime vuoden kyntökisoissa koitui osakseni se kuuluisa ensimmäinen pistesija. Koko talvi on tullut tehtyä virtuaaliharjoituksia. Kaasujalkaa ja nostolaitekättä on harjoiteltu erikseen. Tuomareita olen ajatellut saunottaa ja kestitä joka päivä viikon verran ennen kisoja.

Houhajärven lepikosta löytyi Fiskars Kyntäjä aurat. Kovin olivat ruosteen raiskaamat, mutta muuten täydellisessä kunnossa. Auroilla oli viimeksi kynnetty parikymmentä vuotta sitten. Vantaat oli silloin taottu ja laitettu kuntoon. Myöskin leikkurit olivat tallella ja kertaallisessa kunnossa. Aittomäen Ollin avustuksella ruosteet saivat kyytiä. Purin tukipyörän ja leikkurien laakerit. Huolellinen puhdistus ja koko aurojen pohjamaalaus. Pintamaalauksen suoritin Fiskarsin sinisellä joka on sitä "Miranol kissankellonsinistä". Lopputulos hivelee ylimmän vältinhankkijan silmää. Nämä olivat yhdeksännet kaksisiipiset aurat, jotka hankin viimeisen vuoden sisällä. No, ei huolta, eivät ne kaikki itselle ole tulleet. Muussa tapauksessa asuisin jo eri osoitteessa.

Tänä vuonna MM-taistoon lähden sinisillä vuosimallia 1956 olevilla Fiskars Kyntäjä auroilla, veturina Zetor 25A vuosimallia 1957. Siinä yhdistelmä joita moneen suomalaiseen maalaistaloon tuotiin Hankkijalta -50 luvulla. Niillä suomalainen maanviljelys ja karjatalous saatiin uuteen uskoon. Tämä oli alkutuotannosta elävälle maalle elinehto. Monen pikkutilan perhe sai elantonsa ja lapset koulutettua helpomman leivän ammattiin maailmalle. Siitä syystä nyt voimme ja saamme harrastaa näillä samaisilla vehkeillä. Asia, joka näinäkin aikoina on hyvä pitää kirkkaana mielessä.